Muistiinpanot

Merkantilismi

• itsevaltiuden alan kauppa- ja teollisuuspolitiikkaa
• vallitsi 1600-1700-luvulla
• taustalla oli löytöretket jotka vilkastuttivat kauppaa ja ohjasivat varoja hallitsijalle
• valta keskittynyt yhdelle hallitsijalle›››itsevaltius
• tavoite lujittaa valtiota ja pitää vienti tuontia suurempana
• tuontia rajoitettiin tullein ja tuontikielloin
• seurauksena kova kilpailu siirtomaista ja valtioiden keskinäisen kilpailun koveneminen
• myönteisiä seurauksia; yhtenäisen talousalueen kehittyminen, teollisuuden ja kaupan kehittyminen

Imperialismi

• siirtomaiden taloudellista ja poliittista alistamista
• alkoi 1800-luvun loppupuolella
• Euroopan maat joilla siirtomaita: Iso-Britannia, Tanska, Saksa ja Belgia
• Siirtomaita; Afrikasta, Intiasta ja Kaakkois-Aasiasta.
• Euroopan raaka-ainemarkkinat olisivat riittäneet, mutta Eurooppa halusi lisää talouskasvua›››luonnonvarat ja työvoimamarkkinat
• Tämän myötä siirtomaihin kehitettiin valtiollinen järjestelmä›››kouluja yms.›››kaikki tehtiin emämaan eduksi ja sen ehdoilla
• 1960-luvulla siirtomaat alkoivat itsenäistyä

Teollistumisen seurauksia

•Maaseudun koneellistumisen jälkeen maailman väkiluku kasvoi ja ihmisiä alkoi muuttamaan paljon kaupunkeihin›››kaupungeissa heikko hygienia ja huonot työolosuhteet

•Teollisuustuotteet halpoja massatuotannon takia›››käsityöläiset menettivät työpaikkansa ja elinkeinonsa

•Tehdaskaupungit kasvoivat nopeasti ja hallitsemattomasti

›››jätteet jokiin ja järviin›››puhtaan veden puute›››kolera ja lavantauti

›››hiili nokesi kaupungin talot ja saastutti ilmaa›››yleinen kuolinsyy keuhkotauti

•Syntyi ammattiyhdistyksiä ajamaan työläisten etuja

•Varallisuuden merkitys kasvoi›››sääty-yhteiskunta mureni

•Karl Marx kehitti sosialismin tavoitteena kapitalismin mureneminen ja työväen vallankumous›››lopulta kommunismi, jossa valtio omistaa maat ja tuotantovälineet

Naisten asema

• Teollistumisen myötä naisten asema yhteiskunnassa parani

• Naiset teki palkkatöitä, mutta huomattavasti miehiä huonommalla palkalla
• Yleinen mielipide että naisen pitäisi pysyä kotona
• Keskiluokan naiset halusivat työelämään rikkoakseen perinteitä ja ollakseen taloudellisesti itsenäisempiä

• Kouluttautuneet naiset järjestäytyivät ja alkoivat vaatimaan parempia oikeuksia

• Nais-asia liike alkoi puuttua naisten koulutuksen ja poliittisten oikeuksien epäkohtiin

• 1848 pidettiin ensimmäinen naisten aseman epäkohtia käsittelevä kokous

• Euroopassa ensimmäisenä äänioikeus naisille Suomessa 1906, Englannissa 1918

Tuotanto tehostuu

• Tekstiiliteollisuudessa koneellistuminen oli merkittävä sysäys työn tuottavuuden nopealle kasvulle ja se johti puuvillan kysynnän lisääntymisen

• Ensimmäiset koneelliset kangaspuut patentoitiin Englannissa vuonna 1785

• Tehtaat alkoivat tuottaa myös metallisia tuotteita joka johti metallin kysynnän kasvuun›››höyrylaivojen keksiminen

• 1800-luvulla höyrykonetta alettiin käyttämään muillakin teollisuuden aloilla ja liikenteessä

• Rautateistä tuli merkittäviä teollisuuden edistäjiä sillä niitä pitkin kuljetettiin raaka-aineita, koneita ja tavaroita

Löytöretkeilijöitä

Henrik Purjehtija (4. maaliskuuta 1394-13. marraskuuta 1460)

Portugalilainen prinssi, joka perusti purjehduskoulun ja varusti laivoja pitkiä matkoja varten. Hän kehotti purjehtijoita lähtemään Atlantille. Hän pani myös alulle Portugalin löytöretket.

Vasco da Gama (1460-24. joulukuuta 1524)

Kuuluista portugalilainen tutkimusmatkailija, joka purjehti ensimmäisenä Euroopasta Afrikan ympäri Intiaan.

Fra Mauro

Venetsialainen munkki, joka piirsi lähes täydellisen maailmankartan.

Kristoffer Kolumbus (1451-20. toukokuuta 1506)

Genovialainen tutkimusmatkailija, joka purjehti ensimmäisenä Atlantin yli ja löysi Amerikan. Hän itse luuli löytäneensä suoran meritien Intiaan, mutta hänen seuraajat ymmärsivät, että kyseessä oli Amerikka.

Bartolomeu Dias (1450-29. toukokuuta 1500)

Portugalilainen tutkimusmatkailija, joka purjehti ensimmäisenä eurooppalaisena Afrikan eteläkärjen Hyväntoivonniemen ympäri.

Fernao de Magalhaes (1480-27. huhtikuuta 1521)

Portugalilaissyntyinen tutkimusmatkailija ja sotilas, joka purjehti ensimmäisenä maailman ympäri.

Amerigo Vespucci (9. maaliskuuta 1454-22. helmikuuta 1512)

Löysi Amerikan uudelleen Kolumbuksen jälkeen, mutta tiesi todella saapuneensa uudelle mantereelle, eikä luullut purjehtineensa Intiaan. Amerikka nimettiin hänen mukaansa.

JUN

18

V Löytöretket

1. Uusi aika alkaa 

• Löytöretkistä alkoi Euroopan nousu maailman johtavaksi mantereeksi. Löytöretket globalisaation alku.

Kiinnostuksen takana: 

• Seikkailunhalu, uteliaisuus, halu levittää kristinuskoa, halu rikastua. Asuin- ja viljelyalueiden tarve.

• Uusien markkina-alueiden ja raaka-aineiden saanti. Syy: Eurooppaan suuntautuva maustekauppa oli tyrehtynyt idässä. 

• Tekninen kehitys maanviljelyssä ja sodankäynnissä. 

-:• Merenkulkua helpottavat keksinnöt (astrolabi, kompassi) laivojen purjehduskyvyn parantuminen (karaveli)

• Päämääränä yhteyksien luominen Kiinaan ja meritien löytäminen Intiaan.

• Löytöretket nivoutuivat osaksi kristillistä lähetystyötä sekä valtioiden talous-, sotilas- ja turvallisuus-poliittisia näkökohtia

2. Löytöretkeilijöitä 

• Bartolomeu Diaz: Afrikan eteläkärjen ympäri

• Vasco da Gama: Meritie Intiaan

• Fernao de Magalhaes: Maailmanympäripurjehdus

• Kristoffer Kolumbus: Amerikan löytäminen

3. Seuraukset alkuperäisväestölle

• Alkuperäisväestön kohtelu julmaa.

• Kulkutaudit tappoivat intiaaneja.

• Alkuperäisväestön lukumäärä romahti. 

• Eurooppalaisten laivat tykkeineen ylivoimaisia maailman merillä. 

• Aseylivoima ja alkuperäisväestön keskinäinen hajanaisuus.

• Viljelmillä työskentelevät ihmiset eurooppalaisten halpaa työvoimaa, pakkotyötä. 

• Epäinhimilliset kuljetukset, orjien kohtelu raakaa. 

• Orjakauppa väheni vasta 1800-luvulla.

4. Seuraukset taloudelle 

• Atlantista tuli uusi merkittävä kaupan väylä Välimeren sijaan. 

• Maailmankaupan kasvu. Rikkauksia (raaka-aineita ja jalometalleja) laivojen mukana Eurooppaan. 

• Hopean ja kullan määrä kolminkertaistui Euroopassa 1500-luvulla.

• Löytöretkien seurauksena eurooppalaiset omivat merkittävimmät kauppareitit.  

• Siirtolaisuus Euroopasta uusiin alusmaihin kasvoi. 

• Valtava ekosysteemin muutos.

• Eurooppaan tuotiin vallatuilta alueilta uusia nautinto- ja hyötykasveja. 

• Eurooppalaisten kulutus kasvoi à suurtuotanto käyntiin Amerikassa, Aasiassa. 

5. Muita seurauksia

• Ihmisten maailmankuva avartui, maapalloa yhdistävä kehitys alkoi.

• Uudet mantereet kartoitettiin.

• Silti valloitukset eivät juuri ulottuneet sisämaahan. 

6. 1600 - 1700 lukujen talouselämä

• 1600-luvulla väestönkasvu hidastui. 

• Suomessa katovuodet 1695-97. (1/4 †)

• Katoa seurasivat usein nälänhädän lisäksi tauti- ja kuolonvuodet. 

• Maataloudessa heikko tuottavuus. 

• Eri puolilla Eurooppaa vaihtelevia viljelymenetelmiä, jotka pysyivät pitkälti samoina vuosisatojen ajan. 

• Tuuli- ja vesivoiman käyttö energianlähteenä vähäistä. 

• Englanti oli merkittävä kivihiilen ja villanviejä, Hollanti laivanrakentaja.

• Ruotsi oli tärkeä rautamalmin ja puun tuottaja. 

7. Merkantilismi

• Taloudellinen ajattelu, joka vallitsi 1600- 1700 -luvuilla. 

• Taustalla hallitsijoiden vallan kasvu, kansallisvaltioiden synty, siirtomaiden lisääntyminen 

• Valtion vienti piti saada tuontia suuremmaksi.

• Kauppakomppanioille annettiin monopoleja.

• Seuraukset: kilpailu siirtomaista kiristyi, yritysten keskinäinen kilpailu vaikeutui. 

• Myönteistä: yhtenäisen talousalueen, teollisuuden ja kaupan kehittyminen. 

• Ranskasta Euroopan johtava valtio. Colbert (1619-83).

• Kapitalistinen järjestelmä yleistyi. 

8. Maailmantalouden vaikutukset 1600-luvun Eurooppaan 

• Löytöretket vilkastuttivat kauppaa, vahvistivat rahataloutta. 

• Alkoi syntyä kansallisvaltioita Tietoisuus oman kansan erityispiirteistä kasvoi.

• Kuninkaan vallan vahvistuminen johti monissa maissa itsevaltiuteen. 

9. Sääty-yhteiskunta alkaa murtua 

• Kehityksen taustalla oli kaupan, kaupunkien ja rahatalouden voimistuminen.

• Porvaristosta tuli taloudellisesti merkittävä ryhmä. 

• Sääty-yhteiskunta alkoi murentua ja aatelisto menettää valtaansa.

Moniste tehtävät

1. Karttatehtävä

a) Musta surma levisi Eurooppaan Aasiasta ja Afrikasta v. 1347. Se levisi ensiksi Välimeren alueelle vuonna 1347, ja sen jälkeen keski-Eurooppaan ja Espanjaan kesäkuussa 1348. Joulukuussa 1349 se oli levinnyt Englantiin ja Tanskaan saakka. Puolan alueella ja Pyreneillä oli vain vähän sairastuneita.

b) Musta surma vaikutti siten keskiajan yhteiskuntaan että ruton saaneita syrjittiin, ja se aiheutti kauhua. Populaatio pieneni miljoonilla muutamassa vuodessa. Ruton jälkeen hygieniaa alettiin parantaa.

2. Tekstidokumenttitehtävä

a) Dokumentti kertoo, että rutto oli puhjennut itämailla jo muutama vuosi aikaisemmin, ja se oli tappanut paljon ihmisiä. Se eteni länsimaita kohti.

b) Musta surma vaikutti niin talouteen, että sosiaalinen liikkuvuus parani. Asutus harveni ja talonpoikien sitoutuminen perinteisille maa-alueille väheni. Ihmisiä kuoli, ja syntyi työvoimapula. Palkolliset alkoivat vaatimaan suurempia palkkoja ja pienempiä vuokria, joten se johti feodalismi-järjestelmän romahtamiseen.

3. Tilastotehtävä

Maailman väestö on kasvanut 1200-luvulle saakka tasaisesti, lukuunottamatta 400-luvulla tapahtunutta muutosta 220 miljoonasta 190 miljoonaan. 1200-luvulla väestö kääntyi hieman laskuun, mustan surman takia. 1400-luvulta väestön määrä on kuitenkin lähtenyt kasvamaan nopeasti.
Euroopan väestö on kasvanut 200-luvulta tasaisesti aina vuoteen 1300 asti. 1300-1400-luvuilla tapahtui kuitenkin väestön romahdus, jossa kuoli 20 miljoonaa eurooppalaista, suurimmaksi osaksi mustan surman takia.
Kiinan väestö on pysynyt tasaisena vuodesta 200 vuoteen 1000 asti, josta alkoi nousu vuoteen 1100 asti. 1100-luvun lopulta väestö romahti mustan surman takia.

5.

Vuoropuhelu kahden eri säädyn edustajan välillä

Aatelinen ja talonpoika

A: Olipas ihanan rento päivä.
T: Minulla oli rankkaa peltotöissä.
A: Olin tänään ostamassa uusia vaatteita.
T: Minulla ei ole muita kuin riepuja.
A: Aijjaa.
T: Talonikin on vain pieni mökki.
A: Minun taloni on iso kartano.

IV Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä

IV Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä

1.Varhainen keskiaika

·         Rooman paavit rakensivat yhdessä  frankkien kanssa lujan valtakunnan (Kaarle Suuri, ''Euroopan isä'') n. 800 eKr. -> sivistyksellinen pohja antiikin valtakunnassa

·         Kristillinen Länsi-Eurooppa vastaan Bysantti=Itä-Rooma

·         Maaomaisuudesta tärkeää -> läänityslaitos syntyi
·        Keskiajalla tyypillistä krikon ja kuninkaan kamppaillu ylimmästä vallasta.
·        Ei selviä valtiollisia rajoja. Yhtenäiskulttuuri. (=katolisuus, latina, ammattikuntalaitos).
·        Eurooppa keskiajan alussa vielää harvaanasuttu alue.
·        Mongolien uhka (Tsingis Khan).
·        Antiikin perintö ja kiinalaisten keksinnöt Eurooppaan arabien                mukana.

2. Keskiajan yhteiskuntajärjestelmä

·         Feodaalilaitos syntyi 800-luvulla osin heikon luontaistalouden seurauksena.
·        Hallitsija osti alamaisten uskollisuuden suurtiloilla eli läänityksillä.
·        Vastineeksi lääninherrat antoivat sotilaansa hallitsijan käyttöön.

·         Suurtilojen omistajista lääninherroja, joilla kartanot.

·         Lääninherroilla omat alavasallinsa, jotka olivat heille suoraan uskollisia.

·         Maaomaisuudesta muotoutui ajan kuluessa perinnöllinen.

·         Säätyjako syntyi:  
           ·        aatelisto
           ·        papisto
           ·        porvaristo+talonpojat=kolmas sääty

·         Lisäksi turpeeseen sidottuja maaorjia. 

·         Sääty määritteli ihmisen aseman yhteiskunnassa. Säädyillä eri tehtävät ja velvollisuudet

·         Kirkko opetti säätyjärjestelmän olevan Jumalan tahto.

3. Keskiajan sääty-yhteiskunta (kaavio)

·         Talonpojat työskentelivät kartanon mailla. Vastineeksi he antoivat lääninherralle työsuorituksia ja maan antimia.

·         Talonpoika ei omistanut maata, vaan linnanherra

·         Kartanoista omavaraisia talouden keskuksia.
·        Kylillä yhteiset viljelymaat. Sarkaviljely.

4. Elinkeinot

·         Maatalous keskiajalla pääelinkeino.

·         1000-luvun tienoilla maanviljelys alkoi tuottaa paremmin.Taustalla ilmaston lämpeneminen, viljelymenetelmien parantuminen:
                       -rautatyökalut
                       -hevonen vetoeläimeksi härän tilalle
                       -viljelyalan kasvu

·         Ristiretkien myötä uusia viljelykasveja (esim. sokeriruoko, durumvehnä, riisi, sitrushedelmät).

·         Sadot usein epäonnisia: säävaihtelut, lannoituksen vähyys, huonot viljelymaat. Seuraus: maatalouden tuottavuus oli alhainen. 

·         Läntisen Euroopan väkiluku uudelleen kasvuun Rooman vallan ajoista 1000-1300 –l välillä.

·         Euroopan väkiluku 
vuonna 1000: 36 miljoonaa
vuonna 1300: 80 miljoonaa
vuonna 1350: 60 miljoonaa (ruton jälkeen)

Maatalouden tuottoa tehostivat 600-1300:
1. kääntöaura/pyöröaura
2. siirtyminen kaksivuoroviljelystä kolmivuoroviljelyyn
3. ilmaston lämpeneminen

Medieval Living, BBC

5. Kauppa

•         Kaupankäynti pitkään paikallista Länsi-Euroopassa Rooman hajoamisen jälkeen
•         1000-luvulla kauppa alkoi kasvaa.
•         1200-luvulta alettiin siirtyä hitaasti vaihdantataloudesta rahatalouteen

•         Ei elinkeinovapautta.Kauppaa käytiin hallitsijan luvalla.

•         Kaupankäynnin pelisäännöt syntyivät: pankit, lainat, vekselit, osakeyhtiöt       

•         Genova ja Venetsia Aasian ja Euroopan välisen kaukokaupan linkkejä.
          -Aasiaan vietiin: puuta, rautaa, viljaa.
          -Aasiasta tuotiin: silkkiä, posliinia, mausteita.

•         Itämeren alueella Pohjois-Saksan kaupunkien muodostama Hansaliitto (=Pohjanmeren ja Itämeren kaupunkien kauppaliitto) johtavaksi kauppavallaksi.

•         Hansa välitti Pohjois-Euroopan myyntituotteet: puu, terva, turkikset merkittävimmät.

vekseli=antajan määrämuotoinen maksuosoitus tai hyväksyjän antama velkasitoumus

6. Kaupungit

•         1000-luvun tienoilla kaupan kasvu, kaupunkien elpyminen. Vain kaupungeilla oli oikeus käydä ulkomaankauppaa.

•         Vuonna 1000 Euroopassa 100 kaupunkia, vuonna 1300 yli 3000.

•         Isoimmissa Euroopan kaupungeissa 50 000 – 100 000asukasta.  

•         Kaupungit ensin lääninherrojen alaisuudessa. 1200-luvun lopulla lähes kaikilla kaupungeilla oli itsehallinto

•         Kauppa ja käsityö porvarien hallussa.

•         Porvareilla omat ammattikunnat eli killat. Killan tehtävät: ammattialan laadun ja hintojen valvonta sekä jäsenten elinkeinon suojelu

•         Kaupunkien johdossa porvareista muodostettu raati ja pormestari.

•         Kaupungin ympärillä muurit, ulkona maanviljelijät.

•         Kaupunkien ongelmana jätehuolto viemäriverkostojen puuttuessa. Kulkutaudit tavallisia kaupungeissa.

Unesco Krakovan keskiaikainen kaupunki

7. Maaseutu

•         Tärkein tuotantoyksikkö kartano=suurtila+talonpoikaisviljelykset. 

•         Maa jaettu sarkoihin, kirkolla osa.

•         Omavaraistalous=kaikki tuotettiin itse.

•         Luostarit sekä sivistyksellisiä että taloudellisia keskuksia. Luostareilla maaomaisuutta, viljelivät ja myivät eri tuotteita. 

8. Musta rutto 1347-49

•         Syynä lisääntynyt kaukokauppa ja yhteydet Aasian kansoihin.Eurooppalaisilla ei vastustuskykyä. Arviolta 1/3 eurooppalaisista sai surmansa.

•         Puhtauden merkitystä torjunnassa ei ymmärretty. Taudin uskottiin leviävän ilman välityksellä.

•         Erityisesti kaupungit alttiita rutolle väestötiheyden vuoksi.

•         Ruttoepidemian seuraukset: viljan ja muiden elintarvikkeiden hintojen lasku, kaupan ja kaupunkien taantuminen.

•         Ruton lisäksi Euroopassa muitakin ongelmia:

o   Ilmaston kylmeneminen 1300-l >>

o   Toistuvat sisäiset ja maiden väliset sodat. 

•         Talouden taantuminen niin Euroopassa kuin muuallakin.

9. Tekniikka ja keksinnöt

•         Keskiajan hajanainen Eurooppa oli monessa asiassa jäljessä arabeja ja kiinalaisia.
•         Taito valmistaa valurautaa kulkeutui Kiinasta Eurooppaan keskiajan lopulla.

•         Kiinalaisten keksintö kompassi arabien välityksellä Eurooppaan.

•         Tuulimylly. Tuulienergiaa käytettiin mm. kutomakoneisiin ja sahaukseen.

•         Silkinvalmistuksen salat Eurooppaan 500-luvulla jKr.

•         Keskiajalla laivanrakennustekniikka kehittyi, mikä edesauttoi kaupan kasvua.

•         Vahvempia ja isompia laivoja, joihin mahtui paljon kauppatavaraa (esim. koggi)

•         Muita keskiajan keksintöjä mm. ruuti, tykki, kello, silmälasit.

•         Paperinvalmistus keksittiin Kiinassa, taito Eurooppaan 1100-luvulla.

•         Kiinalaiset keksivät myös kirjanpainamisen, Euroopassa Gutenberg keksi irtokirjasimet. Alettiin siirtyä käsin kopioinnista (luostarit) painettuihin julkaisuihin.

•         Seuraukset: painotuotteiden hintojen lasku, isommat markkinat, kaupallinen toiminta käyntiin.

•         Luku- ja kirjoitustaidon yleistyminen edesauttoi taidon leviämistä.

Weapons of Middle Ages

10. Nainen keskiajalla

•         Asema ja elämä riippui siitä, mihin yhteiskuntaluokkaan oli syntynyt.

•         Määritelmä miehen kautta: naimisiin pääsemistä odottava tytär, sitten miehen vaimo ja sitten jonkun miehen äiti ja jos selvisi hengissä monista synnytyksistään ja elämän vaikeuksista hän oli miehensä leski.

•         Lesket ainoa naisryhmä, joka oli itsenäinen, holhouksesta ja valvonnasta vapaa.

•         Miehen vaihtoehto saattoi olla myös luostarin suojissa maailmasta erossa vietetty elämä

Oppimispäiväkirja

Mikä on oppimispäiväkirjan tarkoitus?

1) Pystyt seuraamaan omaa oppimistasi ja asioiden omaksumista.
2) Voit pohtia ja kehittää oppimaasi eteenpäin.

Myös opettaja näkee, miten luentojen asiasisältö on “mennyt perille". Keskeisintä on kuitenkin oman oppimisen seuraaminen. Oppimispäiväkirjan kirjoittamisen ideana on, että osaat ja opit löytämään yhteyksiä asioiden välille sekä harjoittelet eri tietojen suhteuttamista toisiinsa.



Mitä oppimispäiväkirjaan kirjoitetaan? Tässä apukysymykset:

1) Mitä opin, mikä tai mitkä asiat jäivät epäselväksi.
2) Mitä omia ajatuksia ja havaintoja käsitellyistä aiheista syntyi.

Ei muuta kuin bloggaamaan!!:). Perusta siis uusi Teksti-sivu, ja anna sille otsikkoOppimispäiväkirja. Ei tarvitse numeroida kohtia 1 ja 2, kirjoita vapaasti.

Opin tänään kreikkalaisista ja heidän kaupankäynnistään. Käytiin myös läpi asioita orjuudesta ja Antiikin Kreikan luokista. Epäselväksi ei jäänyt melkeinpä mitään.

Mielestäni orjuus Antiikin Kreikassa on ollut aika rankan kuuloista.pin antiikin Roomasta asioita, mm. heidän kaupankäynnistään, yhteiskunnasta ja sen luokkajaosta. Asioita ei jäänyt epäselviksi.

Teollisuudesta opin että syntyi uusi yhteiskuntajärjestelmä, naisen asema oli huonompi kun miehellä, merkantilismi oli itsevaltiuden ajan teollisuus ja kauppapolitiikkaa...