IV Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä

IV Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä

1.Varhainen keskiaika

·         Rooman paavit rakensivat yhdessä  frankkien kanssa lujan valtakunnan (Kaarle Suuri, ''Euroopan isä'') n. 800 eKr. -> sivistyksellinen pohja antiikin valtakunnassa

·         Kristillinen Länsi-Eurooppa vastaan Bysantti=Itä-Rooma

·         Maaomaisuudesta tärkeää -> läänityslaitos syntyi
·        Keskiajalla tyypillistä krikon ja kuninkaan kamppaillu ylimmästä vallasta.
·        Ei selviä valtiollisia rajoja. Yhtenäiskulttuuri. (=katolisuus, latina, ammattikuntalaitos).
·        Eurooppa keskiajan alussa vielää harvaanasuttu alue.
·        Mongolien uhka (Tsingis Khan).
·        Antiikin perintö ja kiinalaisten keksinnöt Eurooppaan arabien                mukana.

2. Keskiajan yhteiskuntajärjestelmä

·         Feodaalilaitos syntyi 800-luvulla osin heikon luontaistalouden seurauksena.
·        Hallitsija osti alamaisten uskollisuuden suurtiloilla eli läänityksillä.
·        Vastineeksi lääninherrat antoivat sotilaansa hallitsijan käyttöön.

·         Suurtilojen omistajista lääninherroja, joilla kartanot.

·         Lääninherroilla omat alavasallinsa, jotka olivat heille suoraan uskollisia.

·         Maaomaisuudesta muotoutui ajan kuluessa perinnöllinen.

·         Säätyjako syntyi:  
           ·        aatelisto
           ·        papisto
           ·        porvaristo+talonpojat=kolmas sääty

·         Lisäksi turpeeseen sidottuja maaorjia. 

·         Sääty määritteli ihmisen aseman yhteiskunnassa. Säädyillä eri tehtävät ja velvollisuudet

·         Kirkko opetti säätyjärjestelmän olevan Jumalan tahto.

3. Keskiajan sääty-yhteiskunta (kaavio)

·         Talonpojat työskentelivät kartanon mailla. Vastineeksi he antoivat lääninherralle työsuorituksia ja maan antimia.

·         Talonpoika ei omistanut maata, vaan linnanherra

·         Kartanoista omavaraisia talouden keskuksia.
·        Kylillä yhteiset viljelymaat. Sarkaviljely.

4. Elinkeinot

·         Maatalous keskiajalla pääelinkeino.

·         1000-luvun tienoilla maanviljelys alkoi tuottaa paremmin.Taustalla ilmaston lämpeneminen, viljelymenetelmien parantuminen:
                       -rautatyökalut
                       -hevonen vetoeläimeksi härän tilalle
                       -viljelyalan kasvu

·         Ristiretkien myötä uusia viljelykasveja (esim. sokeriruoko, durumvehnä, riisi, sitrushedelmät).

·         Sadot usein epäonnisia: säävaihtelut, lannoituksen vähyys, huonot viljelymaat. Seuraus: maatalouden tuottavuus oli alhainen. 

·         Läntisen Euroopan väkiluku uudelleen kasvuun Rooman vallan ajoista 1000-1300 –l välillä.

·         Euroopan väkiluku 
vuonna 1000: 36 miljoonaa
vuonna 1300: 80 miljoonaa
vuonna 1350: 60 miljoonaa (ruton jälkeen)

Maatalouden tuottoa tehostivat 600-1300:
1. kääntöaura/pyöröaura
2. siirtyminen kaksivuoroviljelystä kolmivuoroviljelyyn
3. ilmaston lämpeneminen

Medieval Living, BBC

5. Kauppa

•         Kaupankäynti pitkään paikallista Länsi-Euroopassa Rooman hajoamisen jälkeen
•         1000-luvulla kauppa alkoi kasvaa.
•         1200-luvulta alettiin siirtyä hitaasti vaihdantataloudesta rahatalouteen

•         Ei elinkeinovapautta.Kauppaa käytiin hallitsijan luvalla.

•         Kaupankäynnin pelisäännöt syntyivät: pankit, lainat, vekselit, osakeyhtiöt       

•         Genova ja Venetsia Aasian ja Euroopan välisen kaukokaupan linkkejä.
          -Aasiaan vietiin: puuta, rautaa, viljaa.
          -Aasiasta tuotiin: silkkiä, posliinia, mausteita.

•         Itämeren alueella Pohjois-Saksan kaupunkien muodostama Hansaliitto (=Pohjanmeren ja Itämeren kaupunkien kauppaliitto) johtavaksi kauppavallaksi.

•         Hansa välitti Pohjois-Euroopan myyntituotteet: puu, terva, turkikset merkittävimmät.

vekseli=antajan määrämuotoinen maksuosoitus tai hyväksyjän antama velkasitoumus

6. Kaupungit

•         1000-luvun tienoilla kaupan kasvu, kaupunkien elpyminen. Vain kaupungeilla oli oikeus käydä ulkomaankauppaa.

•         Vuonna 1000 Euroopassa 100 kaupunkia, vuonna 1300 yli 3000.

•         Isoimmissa Euroopan kaupungeissa 50 000 – 100 000asukasta.  

•         Kaupungit ensin lääninherrojen alaisuudessa. 1200-luvun lopulla lähes kaikilla kaupungeilla oli itsehallinto

•         Kauppa ja käsityö porvarien hallussa.

•         Porvareilla omat ammattikunnat eli killat. Killan tehtävät: ammattialan laadun ja hintojen valvonta sekä jäsenten elinkeinon suojelu

•         Kaupunkien johdossa porvareista muodostettu raati ja pormestari.

•         Kaupungin ympärillä muurit, ulkona maanviljelijät.

•         Kaupunkien ongelmana jätehuolto viemäriverkostojen puuttuessa. Kulkutaudit tavallisia kaupungeissa.

Unesco Krakovan keskiaikainen kaupunki

7. Maaseutu

•         Tärkein tuotantoyksikkö kartano=suurtila+talonpoikaisviljelykset. 

•         Maa jaettu sarkoihin, kirkolla osa.

•         Omavaraistalous=kaikki tuotettiin itse.

•         Luostarit sekä sivistyksellisiä että taloudellisia keskuksia. Luostareilla maaomaisuutta, viljelivät ja myivät eri tuotteita. 

8. Musta rutto 1347-49

•         Syynä lisääntynyt kaukokauppa ja yhteydet Aasian kansoihin.Eurooppalaisilla ei vastustuskykyä. Arviolta 1/3 eurooppalaisista sai surmansa.

•         Puhtauden merkitystä torjunnassa ei ymmärretty. Taudin uskottiin leviävän ilman välityksellä.

•         Erityisesti kaupungit alttiita rutolle väestötiheyden vuoksi.

•         Ruttoepidemian seuraukset: viljan ja muiden elintarvikkeiden hintojen lasku, kaupan ja kaupunkien taantuminen.

•         Ruton lisäksi Euroopassa muitakin ongelmia:

o   Ilmaston kylmeneminen 1300-l >>

o   Toistuvat sisäiset ja maiden väliset sodat. 

•         Talouden taantuminen niin Euroopassa kuin muuallakin.

9. Tekniikka ja keksinnöt

•         Keskiajan hajanainen Eurooppa oli monessa asiassa jäljessä arabeja ja kiinalaisia.
•         Taito valmistaa valurautaa kulkeutui Kiinasta Eurooppaan keskiajan lopulla.

•         Kiinalaisten keksintö kompassi arabien välityksellä Eurooppaan.

•         Tuulimylly. Tuulienergiaa käytettiin mm. kutomakoneisiin ja sahaukseen.

•         Silkinvalmistuksen salat Eurooppaan 500-luvulla jKr.

•         Keskiajalla laivanrakennustekniikka kehittyi, mikä edesauttoi kaupan kasvua.

•         Vahvempia ja isompia laivoja, joihin mahtui paljon kauppatavaraa (esim. koggi)

•         Muita keskiajan keksintöjä mm. ruuti, tykki, kello, silmälasit.

•         Paperinvalmistus keksittiin Kiinassa, taito Eurooppaan 1100-luvulla.

•         Kiinalaiset keksivät myös kirjanpainamisen, Euroopassa Gutenberg keksi irtokirjasimet. Alettiin siirtyä käsin kopioinnista (luostarit) painettuihin julkaisuihin.

•         Seuraukset: painotuotteiden hintojen lasku, isommat markkinat, kaupallinen toiminta käyntiin.

•         Luku- ja kirjoitustaidon yleistyminen edesauttoi taidon leviämistä.

Weapons of Middle Ages

10. Nainen keskiajalla

•         Asema ja elämä riippui siitä, mihin yhteiskuntaluokkaan oli syntynyt.

•         Määritelmä miehen kautta: naimisiin pääsemistä odottava tytär, sitten miehen vaimo ja sitten jonkun miehen äiti ja jos selvisi hengissä monista synnytyksistään ja elämän vaikeuksista hän oli miehensä leski.

•         Lesket ainoa naisryhmä, joka oli itsenäinen, holhouksesta ja valvonnasta vapaa.

•         Miehen vaihtoehto saattoi olla myös luostarin suojissa maailmasta erossa vietetty elämä